Compyn Suuri Seikkailu

Compyn Seikkailut Huvipuistossa: osa 10

18.07.2013 - 19:59 / compy.

4 vastausta - “Compyn Seikkailut Huvipuistossa: osa 10”

Risu Kirjoittaa:
20.07.2013 - 10:25

HAHAHAHAAA!! xD

Voi Compy raukkaa! Mutta saa syttää vaan itseään…

compy Kirjoittaa:
21.07.2013 - 22:07

Risu: Heh, kiva kun tykkäsit! ^^ Minä olen aivan samaa mieltä, Compy ei voi syyttää kuin itseään koska eksytti ainoan avustajansa. ;)

Mikko: Kiitos kommentistasi ja palautteesta! On toki ikävää jos sarjakuvani näyttäytyy sinulle vain sarjana julmuuksia – vaikka sitähän se monella tavalla onkin. Mutta minä olen sisimmiltäni aika kyyninen ja mustan huumorin ystävä, todellisuuden kärjistäminen kuuluu minusta taiteeseen ja aina kaikki viestit eivät ole iloisia tai kannustavia. Mielestäni sarjakuvan ei aina edes tarvitse olla hauska, vaikka minulle usein sitä ihmetellään. ”Tämä ei ollut hauska” olen kuullut useammaltakin lukijalta, mutta aina se ei ole sarjakuvani pointti. Kuinkahan selkeyttäisin asiaa… Minulla ei ole vain yhtä tyyliä, välillä teen pitkiä juonia, välillä lyhyitä strippejä, välillä hauskoja ja välillä ikäviä. ;) Se varmasti sekoittaa suhtautumista sarjakuvaani ja pahoittelen sitä. Teen tätä kuitenkin harrastelupohjalta ja tykkään kokeilla erilaisia asioita, en jaksa keksiä uusia hahmoja jokaiseen strippiin joka päähäni putkahtaa (koska kuten sarjakuvistani huomaa, sivuhahmojen piirtäminen ei aina ole kovin laadukasta). Compyn elämä on siksi lähempänä realismia. Compy ei ole sankari, mutta ei myöskään täysi antisankari. Compyn maailma peilaa omaamme, hyvässä ja pahassa, mutta julmuus ei koskaan ole tarinan ainoa sanoma. Ja olen sitä mieltä, että Compyn vahingolle saa nauraa, koska Compy on se joka niskoille voimme heittää meihin kohdistuvan pilkan. Myöntyillä että ”joo, noin se menee”, mutta kuitenkin päästä hieman ulos siitä todellisuudesta joka meihin kohdistuu. Compyn kautta teen myös pilkkaa itseästäni, monesti oma tyhmyyteni ei ole kaukana päähenkilöstäni. Toisinaan Compy voi osoittautua arjen sankariksi ja pelastaa tilanteen, toisinaan taas en halua sitä ihan tarkoituksella. Pidän hahmoista, jotka eivät aina onnistu kaikessa kuten elokuvissa tapahtuu. Lisäksi pidän sitä tärkeänä osana sarjakuvaani, että Compy tutkii maailmaa – esittää jonkun näkökulman jota emme ole ehkä miettineet. Siksi sarjakuvat ovat ajoittain myös pohdintaani pikemminkin kuin huumoria: ”entä jos vain kävisi näin?”

Mielestäni taide on hyvää jos se herättää ajatuksia ja tunteita. Eikä sillä ole minulle niin suurta väliä ovatko ne tunteet iloa vaiko inhoa, koska silloin kun se herättää tunteita se pakostakin herättää ajatuksia. ;) Jokainen saamani palaute on yhtä arvokas ja olen iloinen että saan myös kritiikkiä. Mieluiten kaipaankin myös perusteluja kritiikille, jos et pitänyt niin miksi? Haluan tietää mitä ajatuksia sarjakuvani herättävät. :) Itse en usko että sarjakuvan kuuluu naurattaa kaikkia. Joskus huumori on niin kieroa ettei välttämättä edes piirtäjä tiedä onko se hauskaa, silti siinä on joku asia miksi sen haluaa piirtää. Huvipuistoon ja ”helppoihin hauskoihin kesätöihin” liittyy minusta paljon myyttejä ja oletuksia, mitä minulla tekee mieli tänä kesänä rikkoa. Moni asia huvipuistotyön maailmasta kuultuani on yllättänyt minut, joten se toimii hyvänä inspiraation lähteenä. Toki siitä on vaikeaa piirtää, koska päähenkilö on puvun sisällä sekä läsnä tilanteissa, mutta kuitenkin eristettynä puvun sisään ja rajoitetuilla aisteilla. En tiedä miten onnistun, ellette te lukijat kerro minulle mitä mieltä olette. ;) On kivaa että saan kommentteja ja juoniehdotuksia, yritän ottaa niistä opikseni mutta en silti lupaa että ne vievät tarinaa suuntaan taikka toiseen. Piirrän enimmäkseen siksi että tykkään piirtää, jaan niitä luettavaksi koska haluan että niillä on myös tarkoitus. Lopputuloksen saatte lukea täältä ja otan mielelläni vastaan kaikki kommentit, piditte siitä tai ette. :D Kuitenkin haluan korostaa että sarjakuvani ei ole tarkoitus loukata ketään: yritystä, ihmistä eikä ihmisryhmää! Tässä siis vasta-argumenttina omia pohdintojani aiheesta sekä omasta piirtämisestäni. ;)

Risu: Minusta parasta on aina sanoa se kommetti mikä tulee ekana mieleen, kun se ainakin on päällimmäinen fiilis sarjakuvasta. ;) Kivaa jos tykkäsit siitä ensimmäisellä kerralla, minusta ei ole olemassa väärää reagointia enkä koe kommettiasi loukkaavaksi millään tavoin. Nämä asiat voi ajatella monella tapaa, eikä minusta ole väärin nauraa Compylle.. mutta haluan kyllä sarjakuvillani herättää ajatuksia siitä, onko oikein nauraa ihmiselle joka on koiran puvussa? Sitä voittekin miettiä. ;)

mikko Kirjoittaa:
20.07.2013 - 18:43

Sulla on nykyään tosi selkeät kuvat ja hyvin väreissä. Jälki näyttää tosi hyvältä. Huvipuisto tosin toistaiseksi ollut aika kurja paikka ja siitä kertova sarjakuva onkin valitettavasti paljastuskokoelma julmuuksia, josta ei ehkä olekaan tarkoitus nauttia, vaan ainoastaan tuntea sääliä Compyä kohtaan. Tai voisihan niille kai nauraakin, mutta ainakaan minua ei naurata. Jos kyse olisi juonellisesta tarinasta, niin seuraavaksi pitäisi alkaa tapahtua. Nyt ”pahiset” on esitelty, joten Compy voisi ryhtyä sankarihommiin ja tehdä asialle jotakin. Ja siinä samalla kävisi ilmi, mitä kertoja haluaa sanoa. Se, että maailma on kurja kaikkialla on aika ikävä viesti, vaikka se olisi tottakin. Eikä siinä ole mitään uutta itsedssään. Joten yllättävää käännettä odotellen. ;-) Mikko

rico Kirjoittaa:
21.07.2013 - 20:15

Mikon kommenti jälkeen tunsin kommenttini olevan loukkaavaa, ja olen reagoinut värin… :P

Jospa Compylla olisi tästä lähin hauskoja hetkiä huvipuistossa.

-Risu

Trackback URI | Kommenttien RSS

Jätä vastaus